 |
| Tätä sen purjehduksen pitää olla: vain kesävaatteet, hattu ja aurinkolasit. |
Lämpötila merellä lähellä kotisatamaa oli 23-astetta ja veneessäkin oli kuuma. Mutta heti liikkeelle lähdettyä ilma kajuutassa viileni, sillä purjehdimme luukut auki. Tuulen suunta oli idästä tai sieltä päin ja tällä kertaa saimme mennä mukavaan sivutuuleen. Lähdimme liikkeelle vasta iltapäivällä, joten oli pieni riski, että lähisatamissa olisi ruuhkaa. Päätimme kuitenkin suunnata Lähteelään, jossa saisi ainakin veneen akut ladattua ja maista löytyisi puucee ja kioski. Veneemme akut ovat toisinaan kestäneet hyvin ja toisinaan näyttäneet äkkiä tyhjää. Virtaa kuluu jääkaappiin, kännyköiden lataukseen (älypuhelimet tyhjenevät ihan liian äkkiä pelikäytössä), moottorin käynnistykseen ja hiukan gps-plotteriin ja autopilottiin. Aurinkopaneeli lataa jonkin verran, muttei tarpeeksi.
Matkaseurana oman perheen lisäksi oli muuttolintuauroja, lukuisia vesilintupoikueita ja vähän isompia aluksia.
Kotona olimme syöneet lounaan, joten matkalla välipalaksi riittivät pähkinät ja suklaa sekä vesi ja mehut. Tai melkein riittivät: pieni (iso) ruoka-aikaraivari iski nuorimmaiseen hiukan ennen perille pääsyä. Ei siinä auttanut kuin kantaa likka kajuuttaan rauhoittumaan, etteivät kaikki naapurit olisi häiriintyneet... Pusihali auttoi ja lupaus kohta kypsinä olevista perunoista. Olimme perillä puoli kahdeksan aikoihin. Satamassa oli toki veneitä, mutta myös vapaita paikkoja. Ja parkkeerasimme yllättäen tutun veneen viereen!
Perunat olivat jo lähes kypsiä ja possun file oli otettu lämpiämään. Possu paloiksi pannulle ja perään vähän paprikaa, mausteita sekä omenamehutilkka ja mustapekkaruokakermaa. Valmista tuli alle 10 minuutissa! (Resepti Valion sivuilta.) Porsaannoisetit mustapippurikastikkeella salaatin ja perunoiden kera hävisi lautaselta melkein ennen kuin ehdin niitä edes kuvata:
Vasta syömisen jälkeen käväisimme maissa katsastamassa paikkoja ja tiskaamassa. Lähteelä oli kiva paikka, josta löytyi nuotiokatosta, pöytiä, kioski (oli kiinni illalla, mutta aukesi sunnuntaina jo 9.00), puucee, käsienpesupaikka ja sauna. Haaveilemani sauna jäi väliin, sillä lapset olivat kovin väsyneitä. Sauna olisi myös pitänyt varata ehkä etukäteen ja hinta perheeltä oli 35 euroa. Jokin erittäin hiekkainen alue oli heti kioskin jälkeen: tulisiko sinne beach volley -kenttä? Verkkoa ei kyllä näkynyt... Patikoimalla olisi myös päässyt lintutornille, mutta se oli meidän kokoonpanolla liian kaukana.
Myöhäisen päivällisen, petien petaamisen ja hammaspesun jälkeen tytöt olivat kyllä ihan valmiita nukkumaan. Uni vaan ei tullut. Vähän kai jännittivät nukkumapaikkaa ja kun olivat vielä vierekkäin, niin meni vielä tunti ennen kuin 3-vuotiaskin oli unessa. Aikuisetkin simahtivat yhdentoista jälkeen. Heräsin tosin yöllä kamalaan kosteuteen (ei, en pissinyt punkkaani): juuri ennen auringonnousua kaikki kosteus tuntui tiivistyneen sisälle, vaikka meillä räppänöitä auki olikin (tai juuri siitä syystä). Hyttysverkko oli kajuutan ovessa, mutta vähän pelkäsimme viileän yöilman olevan tytöille liikaa ja heitimme verkon eteen paidan. Neljän maissa aurinko alkoi jo lämmittää ja ilmeisesti myös kosteus alkoi samantien haihtumaan sisältä, sillä nukuimme makeasti kahdeksaan asti.
Seuraavana päivänä oli tyyntäkin tyynempää. Jäimme aamupalan jälkeen satamaan ja kiersimme maissa pienen lenkin. Kävimme katsomassa missä sauna sijaitsee ja löysimme myös juomavesikaivon. Akkuja saimme ladatuksi sen jälkeen kun lainasimme naapuriveneestä sähköä - meillä ei ollutkaan maasähköön sopivaa adapteria (nyt on!). Lounaaksi keittelimme nakkikeittoa ja haimme kahvit aikuisille ja jäätelöt lapsille kioskilta. Oli hyvää kahvia! Pressopannu kyllä löytyy veneestä, mutta on vähän työläs tiskattava.
Myös lintuystävät kävivät tervehtimässä venettämme: windexin päällä on hyvä leikkiä karusellia...
Kotimatkalla odottelimme tuulen virettä ja välillä moottori vähän auttoi eteenpäin. Vanhempi tyttö halusi taas kalastaa ja kokeili virvelissään kaikki kolmea uistinta. Uistimen perässä veto taitaa olla taitolaji, sillä ei tullut yhtään kalaa... Sitten päätimme kokeilla spinaakkerin nostoa, jos vaikka saisimme vähän lisää vauhtia. Kolmea solmua menimme ennen spinnua ja sitten välillä jopa viittä solmua! Tällä kertaa jopa ohitimme pari venettä eikä kukaan meloja meitä :-)
Varustauduimme hyvin ruokatarvikkeiden suhteen, kun ei oikein ollut varmuutta minne menemme ja koska tulemme pois. Nuorempi lapsi katseli kajuutassa unia varsin lahjakkaasti ja minä viimeistelin virkkaamaani pressopannumyssyä. Tein tomaattisipulisalaatin ollessamme kulussa, jos vaikka nälkä yllättäisi, niin olisi jotain valmista. Kotimatka taittui kuitenkin varsin nopeasti, vaikkei spinnu ollutkaan ihan trimmissä. Varsinaisen päivällisen teimme vasta kotisatamassa: pustan pataa broilerista. Taas ruoka maistui hyvältä, vaikkei mitään energiaa kuluttavaa oltu tehtykään!
Oli kaikinpuolin mukava reissu ilmojen suosiessa. Matkaa kertyi n.16 mailia. Joskus kyllä tekisi mieli kokeilla vähän kovempia tuulia...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti